keskiviikko 9. lokakuuta 2019

RAVINTOLISIEN MARKKINOINTI


Paneudun tässä tekstissä sallittuun ravintolisien markkinointiin yleisellä tasolla.

Elintarvikkeesta (ml. ravintolisät) on annettava mainonnassa riittävän todenmukaiset tiedot eikä harhaanjohtavaa tietoa saa esittää. [1] Ravitsemus- ja terveysväitteitä koskevia säädöksiä sovelletaan missä tahansa muodossa olevaan kaupalliseen viestintään: mainontaan ja myynninedistämiseen. [2]

"Elintarvikealan toimijalla on oltava riittävät ja oikeat tiedot tuottamastaan, jalostamastaan ja jakelemastaan elintarvikkeesta. Elintarvikealan toimijan on tunnettava elintarvikkeeseen ja sen käsittelyyn liittyvät terveysvaarat sekä elintarviketurvallisuuden ja muiden tämän lain 2 luvun mukaisten vaatimusten kannalta kriittiset kohdat toiminnassaan. (23/2006, 19 §) Ravintolisien kohdalla tällaisia ovat esimerkiksi koostumuksen ja merkintöjen vastaavuus, ravintolisälle ominaisten aineiden määrät, annostusohje ja varoitusmerkinnät." [3]

Tähän erityishuomio myyjille: perehdy jakelemaasi elintarvikkeeseen, eli myymääsi ravintolisään.
Olen nähnyt paljon mainontaa, jossa markkinoidaan esimerkiksi ravintolisää, jossa on varoitusmerkintä "ei lapsille" lapsille sopivana tai tuotetta, jota "ei suositella raskaana oleville" tärkeänä raskaana oleville. Tämä on väärää mainontaa ja myös moraalisesti todella väärin.
Huomaa myös esimerkin voima: ravintolisää laitetaan videoissa moninkertaisesti annostusohjeeseen nähden lasiin. Jos video on julkaistu alustalla, jota käytetään ravintolisien markkinointiin, tämä voidaan tulkita mainontana ja/tai myynninedistämisenä, ja johon sovelletaan kaupallisen viestinnän lakeja ja asetuksia. (kts. esim. [2] ja [8])

"Ravintolisän pakkausmerkinnöissä, esillepanossa ja mainonnassa ei saa esittää tai viitata siihen, että tasapainoisesta ja monipuolisesta ruokavaliosta ei yleensä saa riittävästi ravintoaineita." [4]

On siis väärin sekä laitonta markkinoida, että esimerkiksi "maaperä on niin köyhä, ettei ruoasta saa nykyään tarpeeksi ravintoaineita".  Euroopan parlamentin ja neuvoston kanta asiaan on: "Ihminen voi sopivasta ja monipuolisesta ruokavaliosta tavanomaisissa olosuhteissa saada kaikki asianmukaisen kehityksen ja terveydentilan ylläpitämisen kannalta tarpeelliset ravintoaineet sellaisina määrinä, jotka on vahvistettu yleisesti hyväksytyn tieteellisen tiedon perusteella ja joita sen nojalla suositellaan. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että tällaista ihannetilannetta ei yhteisössä saavuteta kaikkien ravintoaineiden eikä kaikkien väestöryhmien osalta." [5] On totta, että Suomessa on pimeän aikaan hankala saada riittävästi D-vitamiinia [6] ja raskaana vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve kasvaa [7], mutta puutoksia ei voida yleistää koskemaan koko ihmiskuntaa ja ravintolisiä ei keskimääräisesti D-vitamiinilisää enempää tarvita.

Kiellettyä tuotteista on esittää väitteitä, jotka viittaavat esimerkiksi painon laskemiseen tietyssä ajassa tai tietyn määrän, hyvään uneen yms. tuotteen oletettuihin erityisominaisuuksiin. Väitteet voivat olla esitettynä kirjallisesti, suullisesti, kuvioilla ja symboleilla. [8]

"6.4 Kielletyt terveysväitteet
Väiteasetuksen artiklan 12 mukaan seuraavat terveysväitteet ovat kiellettyjä:

  • väitteet, joissa esitetään, että elintarvikkeen nauttimatta jättämisellä voi olla terveysvaikutuksia
  • väitteet, joissa mainitaan painonpudotuksen nopeus tai määrä. Evira katsoo, että kiellettyä on myös viitata esimerkiksi vyötärönympäryksen tai vaatekoon pienenemiseen
  • väitteet, joissa viitataan yksittäisten lääkäreiden tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja muiden kuin 11 artiklassa tarkoitettujen lääketieteen ja ravinto- ja ravitsemusalan ammattilaisia edustavien kansallisten järjestöjen tai terveysalan yleishyödyllisten järjestöjen suosituksiin

Komission väitetyöryhmässä on linjattu, että päätös siitä, kuka katsotaan terveydenhuollon ammattihenkilöksi, on tehtävä tapauskohtaisesti. Päätös perustuu pitkälti annettuun mielikuvaan ja viestin sisältöön.
Esimerkiksi seuraavat voidaan katsoa kielletyiksi terveysväitteiksi:

  • terveydenhuollon ammattihenkilö kertoo elintarvikkeen terveysvaikutuksista tai omista kokemuksistaan
  • terveydenhuoltoalan opiskelija kertoo elintarvikkeen terveysvaikutuksista tai omista kokemuksistaan
  • terveydenhuoltohenkilökuntaa esittävä näyttelijä kertoo elintarvikkeen terveysvaikutuksista tai omista kokemuksistaan" [8]
Mielenkiintoista asiassa onkin, että FitLine-tuotteita myyvät myös lähihoitajat ja sairaanhoitajat. Tämän voi huomata myyjien esittelyteksteistä someissa. Omilla kokemuksilla markkinointi on lähtökohtaisesti kiellettyä, mutta oma pohdintani on, luodaanko ammattinimikkeellä erityistä luottamusta markkinoinnin kohteeseen?


_________________________

Katso myös:





Lähteet:
[1] Elintarvikelaki 13.1.2006/23 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023
[2] Euroopan unionin virallinen lehti: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32006R1924R(01)&from=EN
[4] Maa- ja metsätalousministeriön asetus ravintolisistä 26.1.2010/78
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100078#Pidp446372672
[5] Euroopan yhteisöjen virallinen lehti: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/46/EY
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32002L0046&from=EN
[7] Duodecim Terveyskirjasto: Raskaus ja ruokavalio
https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01046

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti