 |
| Lähde: PM-International Finland facebook-sivu |
 |
| Lähde: Instagram fit4fitter |
Mielestäni lapsilla markkinointi on epäeettistä, koska todellisuudessa vanhempi on se joka on valinnut ostaa kyseisen tuotteen ja juottaa sitä lapsen kurkusta alas, eikä kyse ole mistään lapsen mielipiteestä tai suosikista. Makeat (vitamiini)mehut toki maistuvat varmasti lapsille, mutta se ei tee siitä terveyttä parantavaa juomaa. Lapsen tunne-elämään vetoaminen tai lapsen esittämän ostokehotuksen käyttäminen mainoksessa on kiellettyä.
Kirjoitan tätä tekstiä oman näkökulmani pohjalta, nojaten tutkittuun tietoon ja ohjeisiin. Jos ruokavalio on monipuolinen, ylimääräisten vitamiinien syöttäminen lapsille on ensinnäkin tarpeetonta, toisekseen rahanhukkaa ja kolmanneksi se voi olla haitallista. Lapsille markkinoitujen ravintolisien markkinointikohde on todellisuudessa vanhemmat, sillä osto perustuu sille, että vanhempi on nähnyt tarpeen asialle. Disclaimer tähän väliin, että en lähde kiistämään lääkärin määräämää tarvetta ravintolisille. Jos on tieteellisesti todettu syy käyttää lisäravinteita, esimerkiksi ruoka-aineallergioiden vuoksi, niin sitten niitä kannattaa käyttää.
Siihen on varmasti monta syytä, miksi tällaisen tarpeen nähdään kuitenkin olevan olemassa. Mitä tulee itselleni mieleen, niin 1) ei haluta olla "huonompia" kuin toiset 2) ei haluta antaa viestiä muille, etteikö tällaisiin olisi varaa omassa perheessä 3) lapsi haluaa koska muillakin on 4) ajatellaan tekevän hyvää lapselle tällaisilla vitamiinihankinnoilla. Tai jopa 5) "no onhan tämä nyt kuitenkin parempi vaihtoehto kuin sokerimehut" kun sokerimehuthan tunnetusti kuuluvat lapsen normaaliin päivittäiseen ruokavalioon niin kannattaakin etsiä niille vaihtoehtoja...
Lapsien suhteen ravintolisille pätee samat periaatteet kuin aikuisillekin: monipuolinen ruokavalio riittää vitamiinien ja hivenaineiden saantiin, jos ei ole kyse ruokavaliorajoituksista tai imeytymishäiriöistä, joiden vuoksi monipuolinen ruoka ei ole mahdollista/riittävää. Lisäksi D-vitamiinia pääsääntöisesti ainoana ravintolisänä. Ylimääräisistä (vesiliukoisista) vitamiineista ei ole yleensä haittaa, mutta ei myöskään hyötyä. Olen kirjoittanut aiemmin esimerkiksi (vesiliukoisesta) nikotiinihaposta=B3-vitamiini, josta on haittaa yliannostuksina, mutta suurimmaksi osaksi pieni ylitys vitamiineissa on ok, kunhan pysytään turvallisen päiväsaannin rajoissa. Suurin haitta on juurikin lompakolle, ravintolisiin käytetyt rahat kun voisi käyttää esimerkiksi ruokavalion monipuolisuuden takaamiseen. Ravintolisät voivat vaikuttaa lääkehoidon onnistumiseen: jos sinä syöt tai lapsesi syö lääkkeitä, ravintolisiä ei pitäisi syödä "huvikseen" tai "varmuuden vuoksi", neuvottelematta asiasta lääkärin kanssa.
PM-International on aiemmin myynyt Super-Kid-nimistä ravintolisää, joka mahdollisesti on (lähes) sama tuote kuin nykyinen PowerCocktail Junior. Omaan silmääni pisti tapa mainostaa tuotetta: "FitLine® Super-Kid has been developed to fill in the gaps in the basic diet -- because, unfortunately, children do not always eat what is best for them.." (Em. sivusto voi olla jonkun jälleenmyyjän tekemä. En löytänyt tietoa asiasta. Sivusto on melkein 20 vuotta vanha, mutta se havainnollistaa tarpeen luomista ja myös edelleen kuultuja ravitsemusaukkoja.)
Vapaa suomennos: Super-Kid on kehitetty täyttämään aukot perusravitsemuksessa, koska valitettavasti lapset eivät aina syö sitä mikä on heille parasta. Kysymys kuuluukin: miksi lapsille olisi muutenkaan siirtynyt vastuu ruokavaliostaan? Vanhempien tehtävä on vastata lapsen kehityksestä lapsen edun mukaisesti, eli koostaa lapselleen tasapainoinen ruokavalio, siitäkin huolimatta että lapsi ei söisi joitain tarjottuja ruoka-aineita. Jos lapsi syö itsekseen ruokavalion päälle pussillisen karkkia päivittäin, se ei poista syödystä ruoasta saatuja vitamiineja. Ei sillä että ne karkit olisivat mitenkään hyvä lisä ruokavalioon.
Tästä aasinsiltana moraaliseen ongelmaan. Vanhemmilla on vastuu lapsensa syömisistä, joka luo mahdollisuuden arvottaa hyvää vanhemmuutta jälleen uudella tavalla. On vanhempia, jotka "eivät välitä lastensa terveydestä eivätkä anna heille tarvittavia vitamiineja" ja näitä "parempia" vanhempia, jotka antavat lapsilleen ravintolisiä ja tukevat lapsen hyvää kasvua. Tai näin ainakin nämä "paremmat vanhemmat" näkevät asian.
Ravitsemusterapian apulaisprofessori kertoo Hyvä terveys -artikkelissa, että "Aikuisilla tehdyt tutkimukset osoittavat, että monipuolinen ruokavalio on terveyttä edistävämpi kuin puutteellinen ruokavalio, jota on täydennetty erilaisilla ravintolisillä. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että terveyttä edistävät aineet ovat eri muodossa ruoassa kuin valmisteissa." Lapsille ei yleisesti tehdä ihmiskokeita, sillä se olisi epäeettistä. Siksi samanlaista dataa ei ole saatavilla, ja suositukset turvallisista rajoista lapsille muodostetaan oletusten mukaan aikuisten tutkimusten pohjalta. Tätäkin aikuisilla tehtyä tutkimusta voi käyttää ohjenuorana lasten suosituksiin: monipuolinen ruokavalio edistää parhaiten terveyttä myös lapsien kohdalla.
Jokainen vanhempi haluaa toivon mukaan olla paras mahdollinen vanhempi lapselleen. Vanhemmuudesta voi tulla ylisuorittamista, sillä vanhemmat kokevat muiden asettavan heille (liian) korkeita tavoitteita. Jos lapsi sairastuu, vanhempi pelkää, että vika on jossain hänen teoissa tai tekemättömyydessä. Tähän pelkoon lapsen terveydestä ravintolisäkauppiaat iskevät. Sivusin samaa teemaa tekstissä FITLINE-UHKAILUN ANATOMIA OSA 2, jossa tiivistetysti kirjoitin, että pelottelu onnistuu, jos uhka nähdään konkreettisena itselle ja nähdään keinot puuttua tilanteeseen ennakolta.
Tässä tilanteessa uhka olisi se, ettei lapsi kehity kunnolla, koska hän ei saa tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita, joka aiheuttaa esimerkiksi luuston kehittymättömyyttä. Pelko perustuu tässä tilanteessa ensisijaisesti siihen, että tiedostetaan, että jokainen on puutteellinen vanhempi jollain tavalla, ja ajatellaan että tässä olisi mahdollisuus olla "parempi" vanhempi ravitsemuksen kannalta. Toisekseen vanhempi tiedostaa, että lapsi tarvitsee vitamiineja elääkseen. Uhkakuvien näkeminen konkreettisena itselle onnistuu, jos faktatiedot ovat puutteellisia: ei tiedetä paljonko syödystä ruoasta saa vitamiineja, tai siihen että jälleenmyyjät pelottelevat esimerkiksi maaperän köyhyydellä, joka on vienyt ruoasta kaikki ravintoarvot → näiden pohjalta uskotaan, että ravinnosta ei varmaankaan saa tarpeeksi tarvittavia aineita. → Case maaperästä lisää myöhemmin tekstissä.
Ratkaisuksi tilanteeseen puuttumiselle tarjotaan helppoa keinoa ennaltaehkäistä tilanne: lasten ravintolisät, vaikka ihan varmuuden vuoksi, ettei tarvitse katua myöhemmin! Sitten oletkin yhtäkkiä huono vanhempi, jos et halua ennaltaehkäistä ongelmia syöttämällä ravintolisiä - vaikka monipuolinen ruoka olisi todellisuudessa paras ennaltaehkäisykeino. Vanhemmuus herättää tunteita ja tunteet ovat voimakas keino vaikuttaa toisen mieleen - siksi fakta tuntuu joskus olevan toissijainen asia, kun omaa mielipidettä puolustellaan, vanhemmuuden laatua arvostellaan tai ravintolisiä yritetään myydä olemattomaan tarpeeseen.
Mitä tulee niihin itse lasten ravintolisiin, niin mainonnassa voidaan yrittää harhauttaa kuulijan fokusta. Yleisesti tiedetään, että sokeri on haitallista kaikille - ravintolisät tehdään siis sokerittomiksi, ja tällä argumentilla mainostetaan tuotetta. Mitä haittaa niistä sitten voisi olla? Sokerittomista ylimääräisistä vitamiineista? Edelleen se, että ne ovat todennäköisesti turhia, mutta niitä ajatellaan tarpeellisena lapselle, ja samalla ostetaan hyvää omaatuntoa itselleen.
Ihminen tarvitsee kasvun, kehityksen ja kehon toiminnan ylläpitämiseksi vitamiineja ja hivenaineita säännöllisesti. Tämähän on tietenkin totta. Se taas ei ole totta, että näitä välttämättömiä aineita ei saisi monipuolisesta ruoasta vaan niitä pitäisi ottaa ravintolisinä. Ravintolisien syöttäminen varmuuden vuoksi voi vaikuttaa myös siten, että ei kiinnitetä riittävästi huomiota monipuolisen ruokavalion koostamiseen, koska vitamiinien saanti on turvattu muilla keinoin. Näin ei siis kannattaisi ajatella, koska monipuolinen ruoka on aina terveellisempi vaihtoehto kuin ravintolisät.
Annan tähän loppuun pari esimerkkiä verkostomarkkinointifirmoilta oletettuun uhkaan (=lapsien vitamiininpuutoksiin) puuttumisesta.
Lisähuomio: kirjoitin seuraavan kappaleen jo muutama kuukautta sitten, ja kyseisen tuotteen etikettiin on tehty seuraava sanamuutos kirjoituksen jälkeen. Sana "perustarve" on korvattu sanalla "perustarjonta". Edelleen se kuulostaa kummalliselta. Jätin siitä huolimatta kappaleen ennalleen, koska tuotetta on myyty pitkään "perustarpeella", informaatio "tarpeen" muutoksesta ei ole välttämättä saavuttanut kaikkia, ja tuote ei ole muuten muuttunut merkittävästi. Kromia ei näytä olevan tässä uudessa versiossa.
Lapsille suunnattu monivitamiiniravintolisä FitLine PowerCocktail on tarkoitettu "perustarpeeseen*" (*FitLine perustarve. Mikä on FitLine perustarve? Ei kukaan tarvitse juuri FitLinea, tai yleisellä tasolla edes ravintolisiä. Perustarve kuulostaa markkinointikikalta ja tarpeen luomiselta) ja luuston hyvinvointiin* (*kalsium on tarpeellinen luuston kasvulle ja kehitykselle). Tuote sisältää 67% inuliinia, kalsiumia ja joitain vitamiineja ja hivenaineita. Inuliini on hedelmäsokerista muodostettu oligosakkaridi, joka voi aiheuttaa vatsakipuja ja ilmavaivoja. Tämän tuotteen päiväannoksessa on 165mg kalsiumia - yhtä paljon kuin saa esimerkiksi noin 18g palasta juustoa=n. 2 viipaletta tai noin 1dl jogurttia. Muutkin vitamiinit ja hivenaineet saa tavanomaisesta, monipuolisesta ruoasta. Mikä "perustarve" tälle ravintolisälle on? Tämän uhkan ennaltaehkäisyn hinta on 37,95e kuukaudessa eli 455,4e vuodessa per lapsi, kaupan päälle voi saada lapselle vatsakipuja inuliinin vuoksi.
Eniten muuten harmittaa, että suositusikää PC Juniorille ei ole vieläkään merkitty tuotteeseen pakkausselosteen perusteella. Olen nähnyt somesta, kuinka eräs jälleenmyyjä antaa kyseistä tuotetta 8 kuukautta vanhalle lapselleen. Suositusikä on nettisivujen mukaan 3-12 vuotta, mutta itse pakkauksessa ei näytä lukevan tästä mitään.
Juice Plus puolestaan suosittelee lapsille iästä riippuen puolikkaasta kokonaiseen annokseen aikuisten annoksesta, joko J+ kapseleita tai J+:n pehmeitä pureskelutabletteja. Kapselit maksavat puolikkaalla annoksella n. 44e/kk* ja pureskelutabletit n. 30e/kk* per lapsi (*plus mahdolliset verot - miksi kokonaishintaa ei kerrota suoraan?) - kokonaisella annoksella hinnat ovat tuplat. Nämä hinnat sisältävät muutaman vitamiinin ja ehkä päivittäin gramman hedelmä-, marja- tai kasvisjauhetta. Vertailuna laskin Finelin Ruokapäiväkirjalla, että pureskelutablettien sisältämät vitamiinit saa kerättyä jo vaikka 150 grammalla paprikaa. Paprikaa saa kirjoitushetkellä 3 eurolla kilo, ts. 0,45e/150g, 13,5e/kk ...jos haluaa korvata kapselit vain paprikalla. Yksi kasvis ei tarkoita monipuolista ruokaa, mutta ei sitä tarkoita myöskään nuo kapselit. Lisäksi saat paprikasta muita vitamiineja, hivenaineita sekä kuituja.
___________________________
Tähän väliin kuuluisi tietysti jälleenmyyjien väite siitä kuinka maaperä on niin köyhää ja ruoasta ei saa vitamiineja jne, ja siksi kaikki suunnilleen vauvasta vaariin tarvitsevat ravintolisiä.
Oletetaan, että maaperän köyhtyminen on totta. Siitä huolimatta: ensinnäkin kannattaa haastaa väitteen esittäjää todistamaan se, että maaperän köyhtyminen vaikuttaa suoraan maaperässä kasvavien kasvien vitamiinipitoisuuksiin. Toisekseen jos edellä mainittu asia olisi totta, voi kyseenalaistaa sen, onko taso tosiasiallisesti laskenut niin matalalle että ihminen ei enää saa kasvien kautta terveyden ylläpitämiseen tarvittavia vitamiinimääriä.
Jos edellisiä väitteitä ei pystytä todistamaan paikkaansapitäväksi, voit todeta väitteen maaperän köyhyyden vaikutuksesta olevan täyttä huuhaata.
Kolmanneksi, jos molemmat edelliset asiat olisivat totta, tekstissä mainittujen FitLinen tai Juice Plussan ei ole tieteellisesti todistettu auttavan vitamiinitasojen korjaamiseen, joten ne eivät välttämättä todellisuudessa siihen auta. Eli mainittuja ravintolisiä ei voi mainostaa korjaamaan tilannetta, vaan apua vitamiinipuutokseen pitäisi joka tapauksessa hakea muista tuotteista. Jos näitä tieteellisiä testejä onkin tehty, kyseisten firmojen kannattaa hakea ravintolisien luokittelua lääkkeeksi ja saa kaupan päälle vielä esittää terveysväittämiä, jotka ovat nykyään kyseisiltä firmoilta kielletty. Beroccahan on muuten luokiteltu lääkkeeksi, koska sille on tehty kliiniset tutkimukset aiheesta.
Maaperän köyhtyminen voi itsessään olla tosiasia, mutta sitä myös usein lannoitetaan. Lisäksi kannattaa miettiä sitä, olisiko maaperän köyhyys muutenkaan ainoa syy "ravinneköyhyyteen", eli liittyykö tämä edes mitenkään asiaan vai onko se harhautus. Korostan tähän loppuun vielä sitä, että en ole itse perehtynyt maaperän tilanteeseen tai sen vaikutuksesta kasveihin, vaan huomautan vain siitä, että asia ei ole noin yksiselitteinen että köyhempi maaperä=ravinneköyhät kasvikset. Väitteen esittäjän tulisi lähtökohtaisesti aina todistaa tosiasiaväitteensä todeksi.
___________________________
Kuinka paljon olisit itse valmis maksamaan tarpeettomista vitamiineista? Mitä kaikkea muuta näillä summilla, jopa noin 500 eurolla vuodessa, tekisi lapsensa hyväksi, kun D-vitamiinin lisäksi ei tavallisesti muita lisiä tarvita? Tässä esimerkki lasten D-vitamiinivalmisteesta, jonka vuosikustannus on n. 30 euroa. Halvempiakin vaihtoehtoja löytyy toki markkinoilta.
Lapsi on alttiimpi mainoksen vaikutuksille kuin aikuinen. Lue lisää aiheesta sekä kuluttaja-asiamiehen linjaamista ennakkotapauksista KKV:n artikkelista Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti