Olen jankannut mielestäni ihan riittävästi siitä, kuinka monipuolisesta ruokavaliosta saa tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet, ja kuinka ravintolisiä ei todellisuudessa tarvita. Mutta mikä on se monipuolinen ruokavalio? Kokeilin tätä varten Finelin ruokapäiväkirjaa yhdellä esimerkillä, laitoin aterioiksi tavallisia ruokia joita itse syön, määrät osittain arvioituja.
- 200g turkkilaista jogurttia, 70g mustikoita, 40g granolaa
- 60g pastaa, 250g tomaattista jauhelihakastiketta, 120g tomaatti-kurkku-lehtisalaatti-salaattia
- 40g maitosuklaata
- 240g itsetehtyä marjarahkaa
- Sämpylä+levitettä, juustoa, leikkelettä, kurkkua, 100g banaani, 2dl appelsiinimehua
Siinä ne. Alla taulukot, paljonko näistä saa vitamiineja ja kivennäis- ja hivenaineita.
Olisin oikeasti odottanut, että saisin paljon vähemmän vitamiineja ja hivenaineita kun en koe syöväni erityisen monipuolisesti, mutta ei, pääosin kaikkien ravintoaineiden tarve tuli täytettyä. Puutetta oli mainittavasti folaatista, D-vitamiinista ja raudasta - nämä voisi paikata suositusten mukaisella toisella lämpimällä aterialla päivän aikana, joka sisältää vihreitä kasviksia, täysjyväviljatuotteita ja lihaa/kalaa sekä jotain D-vitaminoitua tuotetta. Tämä tukee oletustani, että monipuolisesta ravinnosta saa melko helposti tarvittavat ravintoaineet. Tosin henkilökohtaisesti en näe eroa siinä, että söisi D-vitaminoituja tuotteita saadakseen D-vitamiinia, kuin että söisi jotain tuotteita ja nappaisi D-vitamiinin purkista. Tämän takia en valitse itse tuotteita lisätyn D-vitamiinin perustella, vaan otan Deeni ravintolisänä.
Eli kaksi lämmintä ateriaa ja puoli kiloa erivärisiä kasviksia/hedelmiä on oikeasti hyvä ohjenuora syömisiin. Aamulla esimerkiksi 100g marjoja tai hedelmä, lounaalla ja päivällisellä 2x150g lisukesalaattia (n. 2 x 2dl), sitten vaikka paistettuja kasviksia lisukkeeksi 100g tai toinen hedelmä. Tai molemmat, niin saa yli puoli kiloa. Eivät lisäkasvikset haittaa.
Ruokapäiväkirja on toki vain suuntaa antava tieto, henkilökohtaiset puutokset elimistössä kun saa selville vain laboratoriokokeilla. Vitamiinipuutosten pikamittaukset eivät ole luotettavia, älä mene halpaan niihin. Intressinä tuollaisissa mittauksissa on yleensä taloudelliset syyt ja/tai omien tuotteiden myynti. PM-Internationalkin on tarjonnut vitaalikartoitusta, PM:n "tieteellistä tiimiä" johtavan lääketieteen tohtori Tobias Kühnen johdatuksella. Tämä kertoo ainakin itselleni kaiken tarpeellisen kyseisen tohtorin ammattitaidosta ja/tai -etiikasta ja koko tiimistä.
Eli kaksi lämmintä ateriaa ja puoli kiloa erivärisiä kasviksia/hedelmiä on oikeasti hyvä ohjenuora syömisiin. Aamulla esimerkiksi 100g marjoja tai hedelmä, lounaalla ja päivällisellä 2x150g lisukesalaattia (n. 2 x 2dl), sitten vaikka paistettuja kasviksia lisukkeeksi 100g tai toinen hedelmä. Tai molemmat, niin saa yli puoli kiloa. Eivät lisäkasvikset haittaa.
Ruokapäiväkirja on toki vain suuntaa antava tieto, henkilökohtaiset puutokset elimistössä kun saa selville vain laboratoriokokeilla. Vitamiinipuutosten pikamittaukset eivät ole luotettavia, älä mene halpaan niihin. Intressinä tuollaisissa mittauksissa on yleensä taloudelliset syyt ja/tai omien tuotteiden myynti. PM-Internationalkin on tarjonnut vitaalikartoitusta, PM:n "tieteellistä tiimiä" johtavan lääketieteen tohtori Tobias Kühnen johdatuksella. Tämä kertoo ainakin itselleni kaiken tarpeellisen kyseisen tohtorin ammattitaidosta ja/tai -etiikasta ja koko tiimistä.
Huvikseni kokeilin ruokapäiväkirjaa myös ruokavaliolla joka on aika päin mäntyä. Sisälsi seuraavat ruoat:
- 350g salamipizza
- 200g juustoinen grillimakkara
- juustohampurilainen, 6 nugettia ja 4dl kokis mäkkäristä
- 100g nuudelia
- 100g banaani
- 1 litra kevytmaitoa
Kyllähän tälläkin hengissä tietysti pysyy ainakin toistaiseksi... Ei liene yllätys että varsinkaan C-vitamiinia ei tuollaisesta ruokavaliosta saa juurikaan. Mutta muutenhan saadut vitamiinit ja hivenaineet näyttävät ihan kohtuullisen hyviltä! Tuohon kun heittäisi vähän kasviksia mukaan niin vitamiinien saannitkin olisivat ok. Jopa siis roskaruoasta saa suurimmaksi osaksi tarvittavat aineet. Muuten ruokavalio ei ole kovin hyvä, rasvaa oli esimerkiksi 127 grammaa, suolaa moninkertaisesti suositukseen nähden ja kilokaloreita päälle 3000. Suosittelen siis mielummin ihan tavallista, monipuolista ruokavaliota :)
Jos sinulla ei ole erityistarpeita tai imeytymishäiriöitä, ihan oikeasti: ravintolisiä ei tarvita (paitsi mahdollisesti D-vitamiinia kun ei aurinkoa näy ja jos et käytä paljon D-vitaminoituja tuotteita). Säästä rahasi ja osta kunnon ruokaa, tai jotain muuta kivaa itsellesi. Haastan jokaisen lukijani: kokeile Finelin ruokapäiväkirjaa, saatat yllättyä kuinka paljon saat jo vitamiineja (syötä ikäsi ja sukupuolesi niin näet vertailuarvot), ja huomaat, jos ruokavaliossa on jotain korjattavaa tai muutettavaa. Jätä halutessasi kommentti millaisia tuloksia sait!
Lue myös Aivosumutorven blogikirjoitus Hyviä uutisia - Sinun ei tarvitsekaan syödä 12 kiloa ruokaa päivässä saadaksesi suositellun määrän vitamiineja!. Käsittelee verkostomarkkinoinnissakin kuultua väitettä, että tavanomaista ruokaa tulisi syödä yli 12 kilon edestä saadakseen tarvittavat vitamiinit ja muut aineet.
________________________
Lisään tähän loppuun verkostomarkkinointimyyjiltä bongaamani kuvan, joka on lyhyesti sanottuna bullshittia. Cokis tuli markkinoille vuonna 1886, ja sitä myytiin aluksi laseittain, ensimmäisenä vuonna keskimäärin 9 lasia päivässä. Pulloihin cokis tuli vasta vuonna 1894 ja laajempaan levitykseen 5 vuotta myöhemmin.
Piti päteä aiheesta, ei minulla muuta asiaa. Disinformaatio vain inhottaa, vaikka sillä ei suurempaa merkitystä olisikaan. Cokiksen kehittäjä toimi apteekkarina ja cokista myytiin aluksi apteekissa. On noita sokerijuomia siis ennenkin pidetty terveystuotteina ja cokiksenkin kerrottiin auttavan hermo- ja päänsärkyyn, masennukseen ja hysteriaan. Voisiko sanoa, että historia toistaa jälleen itseään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti